Veneilybloggausta vanhasta tammitroolarista

Kesän suuri meriseikkailu kuvina

Kirjoitimme matkan aikana aina päivän päätteeksi pikaiset kuulumiset lokikirjaamme. Nyt on aika kuitenkin vielä julkaista yhteenvetopostaus ja aiemmin luvattu videokooste matkasta. Pinnamies on kuvannut kaikki ilmakuvat upouudella dronellaan.

Päivä 1: torstai 27.6.2019

Neljän päivän ja kolmen yön mittainen meriseikkailumme sai alkunsa kesäkuisena torstaipäivänä. Päivään oli valmistauduttu jo pitkään yömyöhään venyneiden veneen kunnostuspäivien ja erilaisten retkivarusteiden hankintareissujen myötä. Myös matkaa varten pakkaaminen oli ollut todellinen urakka, emmehän olleet vielä koskaan ennen kokeneet tämänkaltaista seikkailua. Ja seikkailuhan matkastamme syntyikin!

Äranin moottori käynnistettiin kutakuinkin kello kahden aikaan iltapäivällä Turussa Äranin kotisatamassa. Sitä ennen Siiffi ja Styyrmanni, jotka olivat saapuneet veneelle jo aamusta, tekivät vielä viime hetken valmisteluja matkaamme varten. Heidän perässään Äranille saapuivat Näkki ja Pinnamies sekä lopulta myös Trissa, Byssapiru ja Säkä sekä laivakoira Korppu. K. Alamies kohtasi jo ennen matkan alkua suuren vastoinkäymisen sairastuessaan lähtöpäivän aamuna. Koko muuta miehistöä harmitti valtavasti, ettei K. Alamies päässyt mukaan reissuun nauttimaan työnsä tuloksista ahkeran puurtamisensa jälkeen. Tästä takaiskusta huolimatta Äranin köydet irroitettiin laiturista ja veneen keula ohjattiin kohti ensimmäistä pysäkkiämme, Mathildaa.

Lämmintä ja aurinkoista. Meren tuoksu ja kevyet aallot keinuttamassa kulkuamme läpi kauniiden maisemien.

Retkemme ensimmäisen merimatkan aikana nautimme runsaista eväistämme ja toistemme seurasta. Odotimme kaikki innolla edessämme olevaa seikkailua ja sitä, mitä kaikkea tulisimme tämän matkan aikana kokemaan. Suunnittelimme hieman maissaoloaikaamme, mutta jännitimme myös tulevaa yötä ja yöpymistä Äranissa, mitä emme olleet vielä koskaan ennen tehneet. Siiffi ja Styyrmanni kuitenkin keskittyivät suunnittelun sijaan nykyhetkeen, Styyrmannin käännellessä ruoria ja Siiffin tehdessä viimesilauksia Äranin ulkomuotoon.

Noin kahdeksan tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Mathildan satamaan. Nousimme tukevalle maankamaralle hieman verryttelemään jalkojamme ja emme voineet muuta kuin tuntea pientä ylpeyttä saavutettuamme ensimmäisen etappimme määränpään. Kaikki oli sujunut hienosti ja voisimme mennä hyvillä mielin nukkumaan luottaen siihen, että matkastamme tulisi vielä menestys.

Päivän ajomatka 46,86 NM ja ajoaika 8 h 3 min.

Hyttynen inisee. Keinuuko vene vai onko se minun päässäni? Kello on kolme enkä saa nukuttua. Aurinko paistaa kirkkaasti silmiini toimien herätyskellona. Nukuin sittenkin!

Päivä 2: perjantai 28.6.

Ensimmäinen yö takanamme nousimme virkeinä uuteen päivään. Yöpymisemme Äranilla sujui olosuhteisiin nähden hyvin, vaikka meitä koettelikin muun muassa tyhjentyvät ilmapatjat ja osan miehistöstä kuorsaaminen. Nämä seikat kuitenkin unohtuivat viimeistään silloin, kun aamiaispöytäämme kannettiin Näkin ja Pinnamiehen katiskalla pyydystämät ja Siiffin savustamat ahvenet. Kuinka hyvältä voikaan tuore, hyvin kypsennetty kala maistua!

Olimme varanneet mukavasti aikaa Mathildedalin tutkimiseen ennen seuraavaa merimatkaa, sillä tiesimme jo entuudesta sen olevan oikein kaunis paikka. Trissa, Byssapiru, Näkki, Pinnamies ja Säkä sekä tietenkin laivakoiramme Korppu jalkautuivatkin tälle pienelle tutkimusmatkalle ja törmäsivät paitsi hurmaaviin rakennuksiin ja maisemiin myös Mathildedahlin kuuluisiin alpakoihin.

Puolenpäivän jälkeen olimme valmiita jättämään Mathildan taaksemme ja suuntaamaan kohti seuraavaa määränpäätämme. Vuorossa oli Taalintehdas, jonne ajomatkamme kesti vain muutaman tunnin. Tätä vierasvenesatamaa olimme odottaneet innokkaimmin ja irrottauduimme laiturista odottavaisin mielin. Liikkeelle lähtiessämme emme kuitenkaan vielä tienneet, että tässä kohtaa seikkailuamme tulisimme kohtaamaan toisen suuren vastoinkäymisemme.

Lähestyessämme Taalintehdasta meille selvisi, että vierasvenesataman tekemän virheen* vuoksi emme pääsisikään kiinnittymään heidän laituriinsa. Miehistön keskuuteen levisi syvä hiljaisuus ja pettymys. Olimmehan odottaneet juuri tätä satamaa matkallamme eniten. Siiffi kuitenkin veti ässän hihastaan ja järjesti meille laituripaikan Taalintehtaan teollisuusalueelta, joten tilanteemme ei näyttänyt enää täysin toivottomalta. Näkki ja Trissa eivät hekään jääneet tuleen makaamaan, vaan järjestivät alta aikayksikön majoituksen hurmaavassa Dals inn ‑majatalossa koko miehistölle. Teollisuusalue ei nimittäin aivan vastannut ainakaan miehistön naisjäsenten käsitystä mukavasta ajanviettopaikasta, tarpeellisten mukavuuksien puuttumisesta puhumattakaan.

Hyvää ruokaa, vielä parempaa seuraa. Ilta-aurinko ja kesätuuli tuivertamassa hiuksia. Tätä tulemme vielä muistelemaan talvella.

Tapahtumarikkaan päivän jälkeen ja majatalon hyvien löylyjen jälkeen painoimme kaikki päämme tyynyihin väsyneinä, mutta tyytyväisinä. Kokemastamme vastoinkäymisestä huolimatta ja ehkä jopa sen ansiosta päivästämme oli tullut mitä mainioin.

Päivän ajomatka 24,50 NM ja ajoaika 4 h 38 min.

Päivä 3: lauantai 29.6.

Kolmannen päivän aamuna heräsimme hyvin nukutun yön jälkeen virkeinä ja valmiina uusiin seikkailuihin. Aloitimme päivämme Taalintehtaalla aamupalalla torimaisemissa, kunnes muutaman tunnin kuluttua pakkasimme tavaramme, hyvästelimme mainion majapaikkamme ja lähdimme suuntaamaan kohti teollisuusaluetta ja siellä uskollisesti odottavaa Ärania.

Ennen uuden meritaipaleen aloitusta päätimme vielä nauttia lounaan Äranin aurinkoisella kannella. Uudet perunat, savulohi sekä kaunis kesäpäivä saivat miehistölle hymyt huulille. Ruokailuhetket Äranin kannella tulisivat varmasti myös jatkossa olemaan suuri menestys ja ilon aihe jokaiselle!

Taalintehtaalta matkamme jatkui kohti Kasnäsia. Saimme jo heti alkumatkasta suorittaa pienimuotoisen pelastusoperaation, kun Äranin yhden fendarin köysi petti ja se tippui mereen. Siiffille, Styyrmannille ja Pinnamiehelle senkaltaisen operaation suorittaminen ei kuitenkaan ollut homma eikä mikään. Fendari pelastettiin hetkessä ja matkaa voitiin jatkaa muina merimiehinä.

Lyhyehkön matkanteon jälkeen pääsimme perille Kasnäsin vierasvenesatamaan. Alumatkan fendaritapaus ei jäänyt matkamme ainoaksi sattumaksi, vaan saimme kokea myös melkoiset aallot kovaa vauhtia ohi ajaneen isohkon veneen jäljiltä. Aallot eivät ainoastaan saaneet herkempien matkantekijöiden veret hyytymään, vaan niiden jäljiltä myös ajohytin mikro, kahvinkeitin ja muut irtotavarat saivat kyytiä. Muuta vahinkoa kuin lattialle levinnyt pelilauta ja sen myötä kesken jäänyt verinen taisto Näkin, Byssapirun ja Pinnamiehen välillä, ei onneksi koitunut.

Kasnäsin vierasvenesatama-alueella vietimme koko miehistön kesken laatuaikaa yhdessä. Alueella oli mukavasti tutkittavaa ja intouduimme jopa minigolf-mittelöön, jonka voiton vei Styyrmanni. Se, liittyikö asiaan, että hän toimi myös pelin pisteenlaskijana, jäänee ikuiseksi mysteeriksi...

Loppuillasta pääsimme vielä nauttimaan ruokailuhetkestä aurinkokannellamme. Ilta sujuikin hyvissä merkeissä syöden ja alueelle rantautuneen merivoimien miinalautta Pansiota tarkkaillen.

Päivän ajomatka 13 NM ja ajoaika 2 h 26 min.

Päivä 4: sunnuntai 30.6.

Sunnuntaina koitti matkamme viimeinen aamu. Aamiainen nautittiin tuttuun tapaan Äranin kansiterassilla ja lähtöämme Kasnäsistä alettiin valmistella. Oli aika aloittaa tältä erää viimeinen merimatkamme, määränpäänämme Turku ja Äranin kotisatama.

Kotimatkalla sää helli meitä todenteolla. Sinä päivänä aurinko paistoi kirkkaimmin, sää oli lämpimin ja meri oli tyyneimmillään koko matkamme ajalta. Aivan kuin tarkoituksella saimme vielä viime hetkillä kokea veneilyn parhaat puolet.

Paluumatkamme Turkuun kesti useita tunteja, mutta miehistö keksi itelleen viihdykettä auringonotosta kirjojen lukemiseen. Osalla miehistöstä alkoi kuitenkin matkaväsymys painamaan ja loppumatka vietettiin heidän osaltaan ajohytissä torkkuen. Tähän porukkaan kuuluivat miehistön pienimmät jäsenet Säkä ja laivakoira Korppu. Huhujen mukaan myös heidän vahtinsa Byssapiru löydettiin untenmailta tuon tuosta.

Pitkän viimeisen merimatkan ja sitä edeltäneiden kolmen yön ja kolmen päivän jälkeen saavuimme onnellisesti takaisin lähtöpisteeseemme. Laituriin kiinnittyminen sujui mallikkaasti nyt jo vanhoilta tekijöiltä, varsinkin kun K. Alamies apukäsineen odotti saapumistamme laiturilla. Väsyneet, mutta seikkailustaan ylpeästi selvinneet miehistön jäsenet kipusivat yksi kerrallaan takaisin kuivalle maalle ja heittivät hyvästit Äranille. Aina seuraavaan kertaan asti!

Päivän ajomatka 38,40 NM ja ajoaika 6 h 12 min.

Koko matkan ajomatka yhteensä 122,76 NM ja ajoaika 21 h 19 min.

Tyyni, aava meri. Yksi seikkailu takana ja lukemattomat vielä kaukana horisontissa. Kyllähän tähän voisi tottua.

* Taalintehtaan vierasvenesatama kuitenkin hienosti korjasi virheensä tarjoamalla meille vaihtoehtoista laituripaikkaa paikallisen meripelastusseuran laiturista vain hetken kuluttua saapumisestamme Taalintehtaaseen. Olimme siinä vaiheessa kuitenkin ehtineet jo järjestellä uuden suunnitelmamme, joten emme tarttuneet heidän tarjoukseensa. Pisteet hyvästä asiakaspalvelusta silti!

Yksi kommentti

  • Lähes vuoden olemme olleet Äranin ylpeitä omistajia ja vuoteen on sisältynyt valtavasti työtä. Äran on pessyt kasvonsa ja siitä on kehkeytynyt jo nyt varsin kaunis pursi. Paljon on työtä vielä, että saadaan oleskelutilat toimiviksi ym. Silti tämä ensimmäinen pitkä matka jää varmasti kaikkien mieleen mahtavana kokemuksena, yhdessäoloa parhaimmillaan. Kiitos kaikille tästä matkasta, seuraavaa odotellessa!

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista, vaan se kerätään ainoastaan kommenttien sisällön tarkastusta varten.


Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston tietosuoja- ja rekisteriselosteen.



« »